Ihmiset kysyy tosi usein 'ootko innoissas kotiinlähdöstö?' ja en oikeen tiedä mitä vastata. Mä oon niin innoissani, että pääsen näkemään mun perheen ja ystävät Suomessa. Mutta toisaalta oon niin epävarma kuinka mun elämä Suomessa tulee oikeesti olemaan. Enkä myöskään halua jättää mun Australia elämääni, sillä täällä mun elämäni on täynnä jännitystä ja teen koko ajan niin paljon juttuja, että elämä ei käy tylsäksi.
Mulla on muutama ihminen täällä jota tuun ikävöimään niin paljon ja mua pelottaa, että millonka mä näen heidät taas jos näen ollenkaan. Mutta kuten viime postauksessa sanoinkin, eniten mä ehkä tulen ikävöimään sitä ihmistä, joka mä olen täällä. Mikään ei enään tän vuoden jälkeen tuu olemaan samoin. Se on samalla pelottavaa mutta samalla aika exciting.
Tän vuoden aikana mä oon kokenut niin paljon erilaisia juttuja ja mä oonkin sanaut melkein kaikki to-do listan raksit ruksattua. Scuba diving in the Great Barrier Reef, holding a koala and patting a kangaroo, seeing Uluru, surfing, going to a music festival, seeing Sydney, Melbourne and Adelaide, doing the bridge climb and spending new year in Sydney just to name a few.
Mä oon kasvanut henkisesti täällä myös aika paljon ja se varmasti tapahtuu jollakin tasolla kaikille vaihtareille. Tiedän vähän paremmin kuka mä olen ja mistä olen kiinostunut ja mitä haluaisin opiskella lukion jälkeen, oon tajunnut kuinka hyvin mulla on asiat Suomessa ja ihan yleisesti mun itsevarmuus taso on noussut. En jaksa samalla tavalla kuin ennen välittää mitä muut ajattelevat musta, mikä on ihanan vapauttavaa.
Täällä mun public speaking skills on myös parantunut todella paljon. Joka viikko rotary kokouksessa oon pitänyt pienen puheen, kaksi isompaa puhetta oon myös pitänyt Rotaryssä, oon ollut radiossa puhumassa, oon ollut paikallisen lehden haastattelussa ja ensi viikolla mulla on iso puhe koko koulun edessä. En usko, että Suomessa koulun puheet enää jännittää samalla tavalla tämän kokemuksen jälkeen.
Mä niin toivon, että voin jollakin tavalla tuoda tän kaiken mitä oon oppinut täällä mukanani Suomeen. Ja haluan sanoa kaikille ihmisille, jonka tämä viesti tavoittaa, että jos teillä ikinä on mahdollisuus mennä vaihtoon, älkää epäröikö vaan tarttukaa tilaisuuteen. Ette tule katumaan, sen lupaan.
Muutamia Aussi laulajien biisejä tähän loppun.
Ball bark music - Surrender
Sticky fingers - Australia street
Ball park music - It's nice to be alive
Hilltop hoods - Cosby sweater