Miksi joskus tuntuu siltä, että kaikki hajoaa käsiin ja tekis mieli vaan maata sängyssä tekemättä mitään. Sitä mä en tiedä. Mutta ton tunteen tiiän välillä liiankin hyvin. Mulla se ehkä johtuu tästä pimeydestä, koulustressistä tai siitä että mun poikaystävä asuu Norjassa. Kaikilla meillä on omat syymme. Mä en ehkä oo se paras ihminen neuvomaan kuinka tuolta noustaan, mutta mä aioin itse aion alkaa ajattelemaan posiitivisemmin ja nauttimaan elämästä tän ikuisen valituksen sijaan.
Otsikko kuvaa nyt hyvin mun fiiliksiä. Aika ei tunnu riittävän kouluhommiin, blogiin, kavereiden kanssa olemiseen eikä juuri mihinkään. Mutta ehkä se on mun ajankäyttö ja se, että vaadin itseltäni niin paljon. Joskus täytyy valita mikä on itselle tärkeää ja jättää vähemmän tärkeitä asioita tekemättä.
Ehkä pitäis myös katsoa sen pienen kuvan ulkopuolelle ja nähdä kokonaisuutta. Ei pidä keksittyä siihen kuinka paljon puuttuu vaan siihen mitä on jo ja mitä on tulossa. Onhan mulla kaikki perusasiat ihan kunnossa, nyt liput varattuna Osloon ensi kuun lopulle jolloin pääsen taas näkemään Olaa, vaihtovuosi on tulossa ja elämä on edessä.
No johan tuli taas syvällistä pohdintaa... Onko kellään teillä tällasia ns. kaamosmasennuksen oireita? vai olenko kenties ainoa. No anyways mä ajattelin nyt uuden vuoden kunniaksi (ja siksi että en kestä tätä vanhaa ulkoasua enää) uudistaa mun blogin ulkoasua, koittaa videon tekemistä ja keksiä erilaisia mielenkiintoisia postausaiheita. Joten stay stuned people, Lilja is back!
tää ei nyt liity tähän postaukseen, mutta paljonko sulla oli siellä kielimatkalla käteistä mukana. ja suositteletko ottaan enmmän käteistä vai että on kortilla rahaa enemmän
VastaaPoistaMä en ihan tarkalleen muista niitä määriä, mutta kyllä sitä käteistä jonkun verran kannattaa ottaa. Automaatteja on joskus hankala löytää ja sitä saldo määrää ei pysty tsekkaamaan niistä automaateista. Mä kuitenkin sain viikottain aina lisää rahaa kortille, mikä on turvallisempi vaihtoehto, ettei sitten oo liikaa käteistä. Sanoisin, että kohtuudella käteistä mukaan ja loput sitten kortille! :D
Poistamitä tää kohtuudella ja jonkun verran sitte tarkottaa
PoistaTäällä kans yks kaamosmasennuksesta kärsivä! Mulla auttaa kuitenkin just toi positiivisesti ajatteleminen ja se, että järjestää aikaa myös jutuille, joista oikeesti tykkää :)
VastaaPoistaVoi harmi, että sä joudut kanssa kärsimään tästä ärsytyksesta :( Toisaalta taas ihana kuulla, että en sentään ole yksin. Toi on kyllä totta, tähän aikaan vuodesta on ittensä helppo uuvuttaa tekemällä asioita jotka ei tunnu niin mukavilta...
PoistaNiin söpö kuva susta! :´D Vaikutat ihanalta ihmiseltä, toivottavasti sunkin elämään tulee pian lisää valoa! <3
VastaaPoistaKiitos :) Ja mä toivon sitä kanssa, kaikkee hyvää sullekin !
PoistaIte kävin samoja tunteita läpi viimevuoden puolella, kokoajan mennään parempaan päin. Mä selvisin, säkin tuut selviimään :') Tsemppiä <3
VastaaPoistahttp://amandaoliivia.blogspot.fi/
Kiitos ihanasta kommentista! Kyllä se toisten tuki antaa kanssa voimaa :)
Poistaitse keskivaikeaa masennusta sairastaneena, nyt jo parempaan päin menossa voin sanoo, että muista antaa aikaa itelles. välillä sitä huomaa miten on mennyt viikkoja kun on käynyt kotona vain nukkumassa ja tajuaa, että hei missä on mun aika itseni kanssa. eli anna aikaa itelles ja lepää hyvin.
VastaaPoistaVoi ei ikävä kuulla, että sulla on ollut masennus! Mutta joo toi on kyllä aivan totta. Nyt kun ei stressaa kaikesta niin paljon ja jättää itselle aikaa niin oikeesti paljon parempi fiilis jo :) Ja kiitos kommentista, tästä oli oikeesti apua.
Poistavoiei mulla on ihan samat fiilikset! kaikki ahistaa ja tekkee vaan mieli jäähä kottiin makkaamaan... no ehkä tää tästä kohta alkaa taas helpottaan :)
VastaaPoistaJoo tää on kyllä ihan kamalaa !! Mutta onneksi nyt on aurinkokin paistanut ja ainakin mulla on vähän helpottanut, toivottavasti sullakin :)
Poista